Kirjoitin Vihreään Lankaan kolumnin Ääni korvesta -palstalle:
Jokaiselle löytyy sopiva vihreys
Terveisiä Vorssasta. Ihan aluksi täytyy todeta, että kolumnipalstan nimestä huolimatta Forssahan ei suinkaan ole korvessa, vaan keskellä Etelä-Suomen kasvukeskuksia. Mutta kyllä meillä täällä Hämeessä korpeakin riittää, joten menköön. Kasvu muuten tulee korvesta, ainakin jos katsoo kevään vaalien tilastoja. Koijärven korvesta vihreä aate on levinnyt jo toiselle puolelle Suomea aina Äkäslompolon tuntureille saakka. Yhä useampi suomalainen voi äänestää omassa kotikunnassaan vihreitä ja sanoa sen ylpeänä ääneen kahvipöydässä.
Maakuntavihreä, maalaisvihreä, pikkukunnan oma vihreä. Meistä yhä useampi tuntee henkilön, joka sopii näihin kuvauksiin ja monet meistä tunnistaa näistä itsensä. Ilmastonmuutoksen torjuntaan täytyy löytää ratkaisuja sekä maaseudulla että kaupungeissa. Vastakkainasettelulle ei ole aikaa eikä tilaa, koska #nytonpakko ja ilmastokriisi ei odota.
Aloitin työt eduskunnassa kansanedustaja Mirka Soinikosken avustajana kesäkuun alussa. Samalla pääsin tutustumaan Vihreiden uuteen, historiallisen suureen ja alueellisesti monipuoliseen eduskuntaryhmään. On ensisijaisen tärkeää, että maakuntien ääni kuuluu kattavasti myös vihreiden teemojen ympärillä. Maakunnissa arkeaan elävät ihmiset tietävät parhaiten juuri kyseisen alueen tarpeet. Samalla tulee toki pitää koko Suomen etu mielessä. Alueellisuudesta on ollut myös itselleni valtavasti etua avustajan työssä – tunnen meidän tyypit ja vaalipiirin erityispiirteet.
Homeisten ennakkoluulojen ja vihreiden maaseutuosaamisen vähättelyn aika on ohitse. Me olemme luomuviljelijöitä, metsäkonekuljettajien ja kaivostyöläisten jälkeläisiä, eläintuottajia, metsänomistajia ja maaseutuelinkeinojen opettajia. Jokainen voi löytää itselleen sopivan tavan olla vihreä, yhteisiä arvojamme unohtamatta. Myös korvessa.
Eduskunta-avustaja ja vihreä poliitikon alku Forssasta
