Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut kuulijat
Normaalisti tämän valtuustokauden vaihteen tilinpäätöksen olisi hyväksynyt uusi, vastavalittu valtuusto, mutta kuntavaalien siirtymisen myötä toisin kävi. Tämä kuvaa oikeastaan melko hyvin vuoden 2020 tilinpäätöksen henkeä: yllätyksiä, epävarmuuksia ja uuden normaalin opettelua. Epävarmuustekijöitä kuntataloudessa on aina, mutta koronakriisi pisti niin viranhaltijat kuin päättäjätkin selkä seinää vasten.
Vaikka kriisi ei ole vielä ohi ja sen lopullinen hintalappu selviää vasta vuosien päästä, uskallan hämäläisen varovaisesti kehua ja kiittää: ihan hyvin me pärjättiin.
Tämä on minulle neljäs tilinpäätös, jota olen mukana hyväksymässä. Valtuustokollega Ilkka Joenpalolle tämä on kuulemani mukaan 44. En tiedä osaanko löytää tilinpäätöksestä sellaisia huomioita, jotka toisivat päätöksentekoon lisäarvoa, mutta yritetään.
Talouden tunnusluvut kunnossa
Kollegat edellä ovat kertailleet koronan vaikutuksia kaupungin viime vuoden talouteen ja erityisesti valtuutettu Heino pureutui sen verran ansiokkaasti talouden tunnuslukuihin, etten lähde niitä sen enempää toistelemaan. Sen kuitenkin sanon, että kyllä edelleen näen valtion leveät hartiat järkevänä tapana ottaa tämänkaltaisten kriisien kovimmat iskut vastaan. Vaikka sieltä nyt jäi hieman ylimääräisiä koronatukia kaupungin kassaan, on niille varmasti käyttöä kriisin jälkihoidossa, joka tulee olemaan seuraavan valtuuston ja tulevien talousarviovalmisteluiden suurimpia haasteita.
Kaupunginjohtaja Kesäniemi kertoo katsauksessaan, kuinka koronakriisin aiheuttama hoito- ja palveluvelka näkyy jo viime vuoden tilinpäätöksessä. Itse nostaisin vielä näiden lisäksi kriisin aikana kertyneen oppimisvelan, jota on ehkä hankala mitata, mutta sitäkin tärkeämpää kuroa umpeen.
Kriisit osuvat yleensä kovimmin nuorempiin ikäpolviin, eikä korona valitettavasti tee tässä poikkeusta. Nyt jos koskaan meidän on panostettava matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin sekä lasten, nuorten ja heidän perheiden tukemiseen – ei leikata niistä.
Palveluverkko tulevaisuuden haasteena
Viime vuonna teimme suuren päätöksen Forssan kouluverkon suhteen ja päätimme pitkän valmistelun jälkeen rakentaa monitoimikeskuksen. Nyt peruskivi on jo muurattu ja tarkasti valvottu rakentaminen on hyvässä vauhdissa. Tämä päätös oli itselleni tähän astisen vaikuttajaurani merkittävin ja tiedän sen olleen sitä monelle muullekin. Keskustelu koulu- ja palveluverkosta ei luonnollisesti pääty tähän rakentamispäätökseen ja hyvä niin, sillä paikalleen jämähtämällä ei kehity. Joku sanontakin tästä taitaa olla – vierivästä kivestä ja sammaloitumisesta.
Tilinpäätöksessä todetaan, ettei kaupungilla ole erillistä ohjetta korruption ja lahjonnan torjumiseksi. Olisiko syytä olla? Myöskään hallinnon toimintatapojen yhdenvertaisuudesta ei ole tehty erillistä asiakirjaa. Olisiko syytä tehdä? Nämä jääköön seuraavan valtuuston arvioitaviksi.
Koronan vuoksi etätöihin siirtymisen kerrotaan sujuneen yllättävän jouhevasti – toivonkin, että kaupunki toimii jatkossa tässä esimerkkinä ja tarjoaa henkilöstön toiveita kuunnellen ja tarkoituksenmukaisuutta arvioiden mahdollisuuksia virtuaaliseen työhön.
Lapsiystävällisen päätöksentekomallin vakiintuminen osaksi sivistys- ja tulevaisuuslautakunnan toimintaa on hyvä esimerkki siitä, mitä määrätietoisella työllä voidaan saada aikaan. Toivon, että vaikutusten arvioinnit ja kuntalaisten osallistaminen otetaan laajemminkin käyttöön niin päätöksenteossa kuin kaupungin kehittämistyössä.
Ilmastotekoja ja luontokadon pysäyttäminen
Lopuksi vielä lempiaiheeni, eli kestävä kehitys. Ensinnäkin on hienoa, että tilinpäätös sisältää arvioinnin ekologisesta, taloudellisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta kestävyydestä. Tästä toimintatavasta on syytä pitää kiinni ja edelleen jalostaa. Ekologinen kestävyys on minulle ja puolueelleni se tärkein syy olla mukana politiikassa, en voi sitä edes tilinpäätöksen käsittelyssä sivuuttaa.
Ihmisen toiminnan sopeuttaminen ympäristön kantokyvyn rajoihin, sitä on ekologinen kestävyys. Forssa on vuonna 2020 toteuttanut sitä muun muassa benchmarkkaamalla Fisu-kuntien päästökompensaatiomalleja, toteuttamalla energiatehokkuussopimuksen tavoitteita ja lähtemällä mukaan Reforest-yhteistyöhön. Nämä ovat loistavia hankkeita, mutta on Forssalle häpeällistä, että kunnollinen hiilineutraaliustavoite ja ohjelma luontokadon pysäyttämiseksi edelleen puuttuvat. Tämä myönnetään myös tilinpäätöksessä: “Forssan viher- ja metsäalueiden hoitoon ja käyttöön ei ole saatu riittävästi monimuotoisuutta lisääviä tai ylläpitäviä toimia.” Tähän on saatava muutos ja kuten ystävät tiedämme: meillä on kiire.
Vielä ihan muutama sana sotesta, kun se on noussut esiin niin monessa puheenvuorossa. Ymmärrän hyvin soteen liittyvän kritiikin ja pelotkin. Olin juuri siirtynyt yläasteelle, kun sote-uudistusta alettiin valmistelemaan. Olen siis kuunnellut näitä samoja huolia koko nuoruuteni ja tähänastisen varhaisaikuisuuteni. Nykymalli ei enää toimi, ei edes Forssan seudulla. Se, ettei tehdä mitään, ei ole vaihtoehto. Täydellisestä sote-mallia ei varmasti kukaan pysty luomaan, mutta riittävän hyvä voisi olla nyt käsillä.
Näillä saatesanoilla myös vihreä valtuustoryhmä kannattaa vuoden 2020 tilinpäätöksen hyväksymistä. Kiitämme yhteistyöstä niin viime vuoden kuin koko valtuustokauden osalta. Toivotamme myös aurinkoisia eläkepäiviä Leena Järvenpäälle Tammelaan. Tästä on hyvä jatkaa kohti ensi vuoden talousarviota ja tulevaa, vastuuntuntoista ja innostavaa valtuustokautta. Kaupunginjohtajan sanomaa mukaillen uskon, että Forssalla on edessään hyvä tulevaisuus kasvavana seutukaupunkina. Kiitos.