Esiopetuksessa laskutoimituksia tehtiin vielä markoilla, mutta mennessäni peruskoulun ensimmäiselle luokalle oppikirjoissa oli jo euron kuvia. Euroopan unioniin kuuluminen on ollut minun ikäpolvelleni itseisarvo, eikä ajasta ennen EU:ta ole minkäänlaisia muistikuvia. Itsestäänselvyytenä vahvaa yhteistä unioniamme ei kuitenkaan sovi pitää ja sillä, ketkä asioistamme EU:ssa päättää, voi olla elämää suurempi merkitys.
Olin alle vuoden ikäinen, kun eduskunta hyväksyi Suomen liittymisen Euroopan unioniin. Myöhemmin eduskunnassa työskennellessäni sain kuulla kuuluisasta jarrutuskeskustelusta, kun EU-skeptiset kansanedustajat Paavo Väyrysen johdolla pyrkivät viivästyttämään päätöksentekoa. Missä EU, siellä ongelma, sanottiin.
Nyttemmin kritiikki EU:ta kohtaan on melkolailla rakentavampaa ja EU-jäsenyyden arvo tunnistetaan suomalaisten keskuudessa laajasti. Eurobarometrin mukaan 80 prosenttia suomalaisista kokee Suomen hyötyneen jäsenyydestä. Edes perussuomalaiset eivät enää tavoittele välitöntä eroa EU:sta, vaikka yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa sekin heille maistuisi.
“Rakennetaan uutta, luodaan toivoa, suojellaan arvokkainta”
Näillä sanoilla alkaa Vihreiden eurovaaliohjelma. Helsingin Sanomien vaalikoneen mukaan Vihreät ovat Suomen EU-myönteisin puolue, eikä ihme. Ilmastonmuutos, luontokato, eriarvoistuminen, sodat ja konfliktit. Nämä aikamme suurimmat haasteet, joiden ratkaisemiseen suomalaisten hartiat yksin ovat aivan liian kapeat. Tarvitaan vahvaa ja yhtenäistä EU:ta, joka pitää kiinni perusarvoistaan, vaikka äärioikeistosta kumpuavat voimat yrittävät niitä romuttaa.
Mitä ne Euroopan unionin perusarvot sitten ovat? Ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vapaus, demokratia, tasa-arvo ja kansainvälinen oikeus. Eurooppalaiset arvot ja eurooppalainen luonto kuulostavat suojelemisen arvoisilta minusta. Siksi aion käyttää ääntäni europarlamenttivaaleissa, käytäthän sinäkin.
Maija Kranni
Hämeen Vihreiden toiminnanjohtaja, forssalainen kaupunginvaltuutettu
Kirjoitus julkaistu Forssan Lehdessä 4.6.2024.