Forssan valtuusto päätti jatkaa nykyisellä, Kanta-Hämeen alhaisimmalla tuloveroprosentilla (20,50%). On forssalaisen veronmaksajan kannalta iloinen uutinen, jos ja kun nykyiset palvelut pystytään tarkoituksenmukaisesti turvaamaan ilman pakottavaa tarvetta korottaa veroja.
Ilmassa on kuitenkin paljon kysymysmerkkejä, sote-uudistuksen todelliset vaikutukset kuntatalouteen ja koronan aiheuttama inhimillinen korjausvelka niistä esimerkkeinä. Nämä epävarmuudet huolettavat, mutta verojen korottaminen “varmuuden vuoksi” ei nähdäkseni ole nykyisessä taloustilanteessa perusteltua. Tästä valtuusto oli hyvinkin yksimielinen.
Valtuuston kokouksen jälkeen Kuntaliiton asiantuntija Pauliina Jalonen piti forssalaisille päättäjille lyhyen esittelyn kuntien ilmastotyöstä. Noin puolet suomalaisista asuvat kunnissa, jotka ovat sitoutuneet hiilineutraaliuteen vuoteen 2030 mennessä. Sitoutuminen edellyttää selkeää tahtotilaa ja tiekarttaa tavoitteeseen pääsemiseksi.
Forssa ei valitettavasti ole yksi näistä kunnista. Meillä ei ole ilmasto-ohjelmaa ja tavoite hiilineutraaliudelle osuu vuodelle 2050. En tiedä pitäisikö tälle tavoitteelle itkeä vai nauraa – vai molempia samaan aikaan. Monesti puhumme itsestämme järkivihreinä edelläkävijöinä, mutta minun mielestäni väitteelle ei ole ilmastotyön osalta minkäänlaista katetta.
Kirjoitan nyt kestävän kehityksen asiantuntijana, ympäristöpolitiikan maisteriopiskelijana ja kaupunginvaltuutettuna. Maanviljelijät viljelee, hoitajat hoitaa ja hitsarit hitsaa. Ilmastopolitiikka – se on pelto jota kynnän, potilas jota hoidan ja puikko jolla hitsaan. Se on minun elämäntyöni.
Ja nyt ei kannata ymmärtää väärin. Forssa on tehnyt paljon hyviä valintoja – kyllä me kiertotalous ja resurssiviisaus osataan. Mutta nämä käsitteet eivät ole yhtä kuin hiilineutraalius, ne ovat sen osia.
Tarvitaan tekoja, tekoja ja tekoja
Minua aidosti harmittaa, että Forssa on valinnut ilmastotyössä sivustaseuraajan roolin. Forssalaisen hiilijalanjälki on yksi Suomen suurimmista ja mielestäni asukkaamme ansaitsevat parempaa. On lyhytnäköistä ryhtyä toimeen vasta silloin, kun on aivan pakko. Samat ilmastotoimet eivät toimi kaikkialla ja jahkailemalla menetämme mahdollisuuden valita. Jos ei hyvällä, niin pahalla – velvoittava lainsäädäntö on tulossa ja Forssalla on edessään sulava jäävuori kiivettävänä.
Kaiken kaikkiaan olen iloinen, että valtuutettuja asiaan heräteltiin. Olen toivonut tämänkaltaista koulutusta pitkään ja nyt saimme kuulla kuntien ilmastotyöstä pienen pintaraapaisun. Surukseni puheilta ”ilmastovouhotuksesta” ei kuitenkaan vältytty. Työtä riittää ja Forssasta liittolaisia tuntuu olevan välillä epätoivoisen vaikea löytää.
Tätä kirjoittaessani istun junassa matkalla opiskelukaupunkiini Pohjois-Karjalaan. Joensuun upouudet pyörätiet ja hiilineutraaliustavoite vuodelle 2025 lämmittävät mieltä, mutta eivät ilmastoa. Siitä Hämeeseen mallia – nyt on aika tarttua toimeen eikä jossitella.
Maija Kranni
Forssalainen kaupunginvaltuutettu (vihr.)
Kirjoitus julkaistu Forssan Lehdessä 18.11.2021.