Kuvassa Kanta-Hämeen maakuntavaltuuston vihreä ryhmä vasemmalta: Outi Bottas (Hämeenlinna), Kaisa Into (Riihimäki), Maija Kranni (Forssa) ja Kuura Helanen (Janakkala).
Kestävän kasvun Häme 2022-2025 maakuntaohjelma
Pidin Vihreiden ryhmäpuheenvuoron maakuntavaltuustossa 29.11.2021:
”Arvoisa puheenjohtaja, hyvät maakuntavaltuutetut ja muut kuulijat
Ihan aluksi haluan vihreän valtuustoryhmän puolesta kiittää kaikkia maakuntaohjelman valmisteluun osallistuneita. Takana on suuri työ ja edessä jännittävä päätöksen hetki.
Lienee sanomattakin selvää, että kun maakuntaohjelman nimi alkaa sanalla kestävä, ohjelma sisältää monia meille vihreille mieluisia kokonaisuuksia. Meille ei ole niinkään väliä kutsutaanko ohjelmaa kestäväksi, vihreäksi tai vaikka maakuntavaakunan mukaan punahopeaksi – tärkeintä on, että kestävyyskriteerit on huomioitu maakuntaohjelmassa aidosti, läpileikkaavasti ja isosti. Joku voisi sanoa, että oli jo aikakin.
Kuten todettu, ohjelmassa on valtava määrä hyvää. Kehittämisjohtaja Matti Lipsanen ohjelman sisällöt ansiokkaasti juuri esitteli, enkä lähde niitä ääneen tässä kertaamaan. Muutamia itselleni ja vihreälle ryhmälle erityisen tärkeitä huomioita kuitenkin teen ja saatanpa muutaman toiveen esittää myös jatkosta.
Jotta ohjelmatyöllä on mahdollisuus onnistua, pitää olla vankka pohja, jolta ponnistaa. Hämeen maakuntaohjelmassa pohja koostuu paitsi historiasta ja nykytilan määrittelystä, myös esimerkiksi Pariisin ilmastosopimuksesta, YK:n kestävän kehityksen tavoitteista ja EU:n Green Dealistä. Tästä lähestymistavasta vihreä ryhmä haluaa lausua suuren kiitoksen. Kuten ohjelmassakin mainitaan, vankka strateginen tausta vahvistaa maakuntaohjelman toteutusvoimaa ja rahoituspohjaa.
Tähän väliin hieman talouden ratakiskoa vastarannan kiiskille: taantumuksellisella, menneisyyden auvoisista ajoista haikailevalla maakuntakuntaohjelmalla ei rahoitusta heruisi, ei miltään taholta. Aika on ajanut perinteisen junttauspolitiikan ohitse ja rahaa on jaossa ainoastaan heille (meille), jotka tekevät oman osansa ilmastokriisin ratkaisemiseksi. Tämä ei ole vouhotusta, ei hömppää eikä edes hyvesingalointia, vaan 2020-luvun talouspolitiikan tiukkaa ydintä.
Ilmastonmuutoksen torjuminen on ihmiskunnan yhteinen kohtalon kysymys ja tavoitteenamme ei voi olla vähempää, kuin hiilineutraali Häme vuoteen 2035 mennessä. Tähän työhön tarvitaan myös jokainen Hämeen kunta ja muut maakunnan toimijat vahvasti mukaan – ilmastotyön koordinointi onkin jo alkanut maakunnallisessa ilmastotoimikunnassa.
Se, että vihreä maakuntavaltuutettu puhuu ilmastosta, ei varmaan tullut kenellekään kovin suurena yllätyksenä. Jatketaan samalla, yllätyksettömällä linjalla – muutama sana hämäläisestä luonnosta, joka on meistä monille kovin rakas. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on nostettu maakuntaohjelmassa selkeästi esille ja syystäkin – suomalainen luonto köyhtyy ja lajit uhanalaistuvat niin kovaa vauhtia, että tilannetta voi ja pitää kutsua kriisiksi. Voisikin pohtia, tulisiko luonnon hätätilaan tarttua vielä ponnekkaammin.
Vihreät ovat esittäneet esimerkiksi ekologisen kompensaation käyttöönottoa, jossa luonnon monimuotoisuutta vaurioittavan toiminnan haittoja hyvitetään suojelemalla luontoa toisaalla. En malta olla sanomatta, kuinka mahtava riemuvoitto hämäläiselle luonnolle olisi, jos Evon tiedekansallispuisto -hanke pian toteutuisi.
Ilmastonmuutosta, luontokatoa ja sosiaalista eriarvoisuutta voidaan torjua myös samanaikaisesti. Nostan keinoista esimerkkinä kiertotalouden, jonka ympärille muodostunut vahva hämäläinen osaaminen on nostettu maakuntaohjelmassa isoon rooliin.
Jo Niskavuoren nuori emäntä osasi nämä säästeliään elämäntavan niksit – nyt ne on vain skaalattava hieman suurempaan mittakaavaan ja tuotava tähän päivään. Uuden sukupolven työpaikat syntyvät luonnonvarojen säästämisestä, eivät niiden tuhlaamisesta.
Lopuksi haluan nostaa valokeilaan kantahämäläisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen. Hyvinvointiteemat on huomioitu maakuntaohjelmassa tyydyttävällä tavalla ja ohjelman vaikutuksia ihmisten terveyteen on arvioitu. THL:n sairastavuusindeksin mukaan Kanta-Hämeessä on maan keskiarvoa matalampi sairastavuus.
Toisaalta, kuten ohjelmassa mainitaan, hyvinvoinnin kehityksessä on nähtävissä riskitekijöitä. Olemme maakuntien välisessä vertailussa melko korkealla esimerkiksi toimeentulotukea saavien ja alhaisen koulutustason omaavien tilastoissa. Lisäksi painimme monen muun maakunnan tavoin väestörakenteen ikääntymisestä johtuvien haasteiden kanssa. Myös esimerkiksi lastensuojelussa ja mielenterveyspalveluissa meillä on kosolti parantamisen varaa.
Tulevalla aluevaltuustolla on haastava, mutta sitäkin tärkeämpi tehtävä kantahämäläisten hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisessa. Tammikuun aluevaalit tulevatkin olemaan avainasemassa sote-palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden turvaamisessa.
Maakuntaohjelman hyväksymisen jälkeen seuraava haaste on näiden hyvien ja tärkeiden painopisteiden jalkauttaminen käytäntöön. Kuntapäättäjillä on puolestaan edessään pohdinnan paikka: miltä näyttää tulevaisuuden kunta sote-uudistuksen jälkeen? Toivotan onnea maakuntaohjelman toimeenpanoon ja menestystä kuntien tulevaisuustyötä tekeville.
Vihreä valtuustoryhmä kannattaa maakuntaohjelman hyväksymistä ja toivottaa kaikille kuulijoille rauhallista joulunaikaa ja kestävämpää uutta vuotta.”